Arkeologer i klassamhället – den socioekonomiska bakgrundens inverkan på arbetet inom branschen

Sosioekonomisen taustan vaikutus alalla työskentelyyn

Författare

  • Tiina Äikäs
  • Tuuli Matila
  • Oula Seitsonen

DOI:

https://doi.org/10.61258/mt.147545

Abstract

Artikeln granskar resultaten av en frågeundersökning som kartlagt arkeologers klassbakgrunder. Även om utredandet av klassbakgrunder alltid inbegriper vissa utmaningar såsom svårigheten i att definiera klass, belystes vårt material av 279 arkeologutbildades erfarenheter av sina egna samhällsklasser. Arkeologer tycks förvånansvärt ofta ha antagit sig högskoleutbildning ur utpräglade arbetar- och lantbrukarbakgrunder, vilket är överraskande i och med att utbildningsnivån ofta anses vara arvsbunden. Å andra sidan reflekterar det här hur ny Finlands urbaniseringsprocess är samt hur välfärdsstatens skyddsnät möjliggör ”klassresor” uppåt. Klassbakgrundernas inverkan syns tydligt särskilt i arkeologers nuvarande klassuppfattningar, politiska betoningar och val av forskningsämnen. Resultaten stärker uppfattningen av välfärdssamhället som en betydande utjämnare av utbildningsskillnader och en möjliggörare av utbildning för dem som är så sinnade. Dessutom utmärker sig arkeologin som en bransch dit man oftast söker sig av personligt intresse och som påverkan och följd till erfarenheter från ens barndomsfamilj.

Referenser

Binns, C. 2019. Experiences of Academics from a Working-Class Heritage: Ghosts of Childhood Habitus. Cambridge: Cambridge Scholars Publishing.

Bourdieu, P. 1986. The Forms of Capital. J. G. Richardson (toim.) Handbook of Theory and Research for the Sociology of Education: 241–258. New York: Greenwood Press.

Brunila, K., Heikkinen, M., Heikkinen, M., Hynninen, P. & Haataja, M. 2005. Monimutkaista mutta mahdollista: Hyviä käytäntöjä tasa-arvotyöhön. Oulu: Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus.

Chiappa, R. 2020. Seeking faculty jobs: Exploring the relationship between academic's social class of origin and hiring networks in Chilean universities. Calidad en la Educación 52. https://doi.org/10.31619/caledu.n52.760.

Chydenius, A. 1929. Antti Chydeniuksen valitut kirjoitukset. Porvoo: WSOY.

Erola, J. 2010. Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Gaudeamus.

Eskelinen, N., Erola, J., Karhula, A., Ruggera, L. & Sirniö, O. 2020. Eriarvoisuuden periytyminen. M. Mattila (toim.) Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020: 127–155. Helsinki: Kalevi Sorsa -säätiö.

Falk, A., Kosse, F., Pinger, P., Schildberg-Hörisch, H. & Deckers, T. 2021. Socioeconomic status and inequalities in children’s IQ and economic preferences. The Journal of Political Economy 129(9): 2504–2545. https://doi.org/10.1086/714992.

Hamilakis, Y. 2015. Archaeology and the logic of capital: Pulling the emergency break. International Journal of Historical Archaeology 19: 721–735. https://doi.org/10.1007/s10761-015-0307-4

Härkönen, J. 2010. Sosiaalinen periytyvyys ja sosiaalinen liikkuvuus. J. Erola (toim.) Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa: 51–66. Helsinki: Gaudeamus.

Jarroch, R. 2023. Economic Recession and Non-communicable Diseases: A Population-based Cohort Study from Eastern Finland. Väitöskirja. Terveystieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto.

Julkunen, R. 2001. Suunnanmuutos: 1990-luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa. Tampere: Vastapaino.

Kailaheimo-Lönnqvist, S., Kilpi-Jakonen, E., Niemelä, M. & Prix, I. 2020. Eriarvoisuus koulutuksessa. M. Mattila (toim.) Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020: 93–125. Helsinki: Kalevi Sorsa -säätiö.

Keski-Petäjä, M. & Witting, M. 2016. Vanhempien koulutus vaikuttaa lasten valintoihin. Tieto & trendit: Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit. https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2016/vanhempien-koulutus-vaikuttaa-lasten-valintoihin/?listing=simple (Luettu 14.11.2024)

Kiddey, R. 2017. Homeless Heritage: Collaborative Social Archaeology as Therapeutic Practice. Oxford: Oxford University Press.

Kosunen, T. 2021. Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021: 35. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163235/OKM_2021_35.pdf (Luettu 14.6.2024)

Käyhkö, M. 2020. ”Osaanko mä nyt olla tarpeeks yliopistollinen?”: Työläistaustaiset yliopisto-opettajanaiset ja luokan kokemukset. Sosiologia 57(1): 7–25, 118. https://journal.fi/sosiologia/article/view/124428

Käyhkö, M. 2023. ”Sosiaalista nousua en oo miettiny”. Työläistaustaiset yliopisto-opettajanaiset, yliopistotyö ja eletty luokka. M. Kalalahti, H. Silvennoinen, J. Varjo & M. Vilkman (toim.) Koulutus ja yhteiskuntaluokka: 72–94. Tampere: Tampere University Press. https://doi.org/10.61201/tup.865

Käyhkö, M. 2024. Luokkaretki yliopistossa: oma CV voi tuntua vieraalta. MustRead. https:// www.mustread.fi/artikkelit/luokkaretki-yliopistossa-oma-cv-voi-tuntua-vieraalta/ (Luettu 17.7.2024)

Leighton, M. 2020. Myths of meritocracy, friendship, and fun work: Class and gender in North American academic communities. American Anthropologist 122(3): 444–458. https://doi.org/10.1111/aman.13455

Matila, T., Hyttinen, M. & Ylimaunu, T. 2022. Privileged or dispossessed? Intersectional marginality in a forgotten working-class neighborhood in Finland. World Archaeology 53(3): 502–516. https://doi.org/10.1080/00438243.2022.2035803

Melin, H. 2020. Finland is still a class society. Alusta, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkojulkaisu, https://www.tuni.fi/alustalehti/2020/02/21/finland-is-still-a-class-society/ (Luettu 1.4.2024)

Morgan, A., LaBerge, N., Larremore, D., Galesic, M., Brand, J. E., & Clauset, A. 2021. Socioeconomic roots of academic faculty. SocArXiv Papers - Open archive of the social sciences. https://osf.io/preprints/socarxiv/6wjxc (Luettu 31.12.2023)

Oksanen, H. 2020. Luokkataustan ja yksilöllisten valintojen välimaastossa: Millaisiin tekijöihin opiskeluun liittyvät valinnat ja kokemukset pohjautuvat? Pro gradu -tutkielma, Yhteiskuntapolitiikka, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto.

Palomaa, A., Kanerva, J. & Tuominen, S. 2024. Paavo Näykki on sähkötyöntekijä amiksesta, Helen Mettälä arkeologi yliopistosta: silti heidän töissään tienaa yhtä paljon. YLE 21.2.2024, https://yle.fi/a/74-20075006 (Luettu 14.11.2024)

Ribeiro, A. & Giamakis, C. 2023. On class and elitism in archaeology. Open Archaeology 9(1): 20220309. https://doi.org/10.1515/opar-2022-0309

Räsänen 2023. Danske Bank: Opintotuen lainapainotteisuus lisää opiskelijoiden taloudellista eriarvoisuutta. YLE 21.9.2023. https://yle.fi/a/74-20050877 (Luettu 7.1.2024)

Savage, M. 2015. Social Class in the 21st Century. London: Penguin.

Seitsonen, O. 2021. Archaeologies of Hitler’s Arctic War. Heritage of the Second World War German Military Presence in Finnish Lapland. Routledge: Abingdon.

Seitsonen, O., Matila, T., Hyttinen, M. & Kelloniemi, A. 2024. Contemporary archaeological perspectives on intersectional inequality in a welfare state in twentieth-century Finland. Antiquity 98(398): e12. https://doi.org/10.15184/aqy.2024.10

Shott, M. J. 2005. An unwashed’s knowledge of archaeology: Class and merit in academic placement. S. Muzzatti & V. Samarco (toim.) Reflections from the Wrong Side of the Tracks: Class, Identity, and the Working Class Experience: 221–239. New York: Rowman and Littlefield.

Snellman, L. 2021. Onko herraviha sittenkin kansalaishyve? Etiikka.fi, 23.3.2021. https:// etiikka.fi/onko-herraviha-sittenkin-kansalaishyve/ (Luettu 17.7.2024)

Wurst, L. 2019. Should archaeology have a future? Journal of Contemporary Archaeology 6(1): 168–181. https://doi.org/10.1558/jca.33840

##submission.downloads##

Publicerad

2024-11-28

Nummer

Sektion

Referentgranskade vetenskapliga artiklar
##plugins.generic.dates.received## 2024-08-27
##plugins.generic.dates.accepted## 2024-11-25
##plugins.generic.dates.published## 2024-11-28