Kulttuurinen kestävyys 2010-luvun metallinilmaisinharrastuksessa
Abstract
Metallinilmaisinharrastusta on toistaiseksi tarkasteltu arkeologian tieteenalan ja hallinnon lähtökohdista. Se jättää harrastuksen kulttuurianalyysin vajaaksi, mikä näkyy muun muassa kulttuuriperinnön ja kulttuurisen kestävyyden käsitteisiin liittyvissä nykykeskusteluissa. Toteutimme vuonna 2019 metallinilmaisinharrastajille ja kulttuuriperintöammattilaisille kyselyn, jonka tuloksia vertaamme vuoden 2014 kyselyn vastauksiin. Molemmissa kyselyissä näkyy paljon samaa, mutta viidessä vuodessa harrastajista on erottunut omistautuneiden harrastajien ydinjoukko. Yhdistysten merkitys on kasvanut. Harrastukselle on kehittynyt vahva kulttuuriperintöidentiteetti, mutta ammattilaisten ja harrastajien välisissä suhteissa kulttuurisen kestävyyden periaatteet eivät vielä täysin toteudu.
