Historialliset ja modernit kalliohakkaukset historian lähteinä ja osana kulttuuriympäristöä
DOI:
https://doi.org/10.61258/mt.143040Abstract
Artikkelissa pohditaan historiallisten kalliohakkausten historiallista ja kulttuuriperinnöllistä merkitystä. Historiallisten kalliohakkausten määrä maastossa on suuri, mutta niiden arvostus on heikko ja ne ovat jääneet varsinkin pohjoismaissa tutkimukselliseen paitsioon. Vain murto-osa on päätynyt Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin. Lisäksi artikkelissa pyrin typologisoimaan historiallisia kalliohakkauksia käyttämällä arkeologia Polly Lohmannin graffiteille tekemiä kriteereitä.
References
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas. http://akp.nba.fi/wiki;kalliohakkaus. (Tarkastettu 10.11.2024)
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. https://www.ely-keskus.fi/-/valarikon-eli-valapaton-suurtulvasta-120-vuotta-kaakkois-suomi- (Tarkastettu 10.11.2024)
Holm, J. sähköpostitiedonanto 12.10.2023.
Jacobs, F. 2022. Europe’s dry rivers reveal creepy “hunger stones”. https://bigthink.com/strange-maps/hunger-stones-europe/ (Tarkastettu 10.11.2024)
Kietäväinen, O. 2013. “Merkit kalliossa” blogikirjoitus. https://www.olavikietavainen.net/blogi/2013/04/15/238?comment=truelastcomment (Tarkastettu 10.112024)
Kuortaneen seurakunta, suullinen tiedonanto kesäkuussa 2021.
Kuusisto, E. 2016. Valapaton tulvasta tammikuun avovesiin. Suomen Luonto 10/2016. Helsinki: Suomen Luonnonsuojeluliitto. https://suomenluonto.fi/artikkelit/suomen-aaripisteet-ennatyksia-valapaton-tulvasta-tammikuun-avovesiin/ (Tarkastettu 17.4.2025)
Leppänen, J. & Raike, E. 2022. TURKU, IX KAUPUNGINOSA Kortteli 11, Malminkadun kaavamuutosalue, Arkeologinen tarkkuusinventointi 23.9. & 4.10.2022. Kaarina: Muuritutkimus Oy.
Lind, J. 1988. Rillankivi ja Oulaisten merkkikivet – Pähkinäsaaren rauhan rajapyykkejä? Suomen Museo-Finskt Museum 95: 53–79. https://journal.fi/suomenmuseo/article/view/143015
Lohmann, P. 2020. Historical Graffiti: The State of the Art. Journal of Early Modern Studies 9: 37–57. https://doi.org/10.13128/jems-2279-7149-11189
Maanmittauslaitos. https://www.maanmittauslaitos.fi/struvenketju (Tarkastettu 10.11.2024)
Maaranen, P. 1998. Hanko Hauensuoli, Historiallisen ajan kalliopiirrosalueen alustava tutkimus- ja hoitosuunnitelma. Helsinki: Museovirasto, Arkeologian osasto.
Moilanen, S. 2017. Reposaarelta ja Reposaarelle. Teoksessa R. Haanpää & E. Raike (toim.) Kertomusten Reposaari. Satakunta XXXIV. Harjavalta: Satakunnan Historiallinen Seura.
Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1624 (Tarkastettu 10.11.2024)
Nikkilä, N. 2019. Suomalaiset susisurmat ja moderni susivihan pitkä historia. Kalmistopiiri. https://kalmistopiiri.fi/2021/04/16/suomalaiset-susisurmat-ja-modernin-susivihan-pitka-historia/ (Tarkastettu 10.11.2024)
Nora, P. 1996. General Introduction: Between Memory and History. Teoksessa P. Nora (toim.) Realms of Memory. Vol. 1. Conflicts and Divisions, 1–20. New York: Columbia University Press.
Punaisten muistomerkit. http://www.tyovaenliike.fi/muistomerkit/suomenlinnan-vankileirin-muistomerkki/ (Tarkastettu 10.11.2024)
Pykälistö, P. 2017. Valapaton tulva Kymenlaaksossa 1898–1910 – paikallisyhteisö ja luonnonkatastrofi autonomian ajan lopulla. Pro gradu -tutkielma, Suomen ja Pohjoismaiden historia, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitos, Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.
Raike, E. 2017. Mies Tähtien takaa. Teoksessa R. Haanpää & E. Raike (toim.) Kertomusten Reposaari. Satakunta XXXIV. Harjavalta: Satakunnan Historiallinen Seura.
Raike, E., Henttinen H. & Saunaluoma S. 2020. Community archaeology at Reposaari Takaranta. Historic rock carving site, West Coast Finland. Fennoscandia archaeologica XXXVII. Helsinki: The Archaeological Society of Finland.
Raike, E. 2023 (käsikirjoitus): Paikan merkitys ja merkitseminen – Matkailijat paikkojen merkitsijöinä.
Salo, U. 1962. Tyltyn kalliopiirrosten arvoitus. Helsinki: Kotiseutu 53.
Schofield, J. 2010. ‘Theo Loves Doris’: Wild-Signs in Landscape and Heritage Context. Teoksessa Oliver Jeff & Neal Tim (toim.) Graffiti in Archaeology and History. BAR International Series 2074. Oxford: Archaeopress.
Sailorwashere, Instagram-päivitys 27.5.2020. https://www.instagram.com/p/CAs5LUQBteX/
Sepänmaa, Y. 2006. Sydämen maisema. Teoksessa S. Knuuttila, P. Laaksonen & U. Piela (toim.) Paikka, eletty, kuviteltu, kerrottu. Kalevalaseuran vuosikirja 85. Helsinki: SKS.
Simppula, T. 2021. Kiveen kirjoitettu, Kakolan seinäkirjoitusten kertomaa. Jyväskylä: Docendo Oy.
Tuan, Y.-F. 2006. Paikan taju: aika, paikka ja minuus. Teoksessa S. Knuuttila, P. Laaksonen & U. Piela (toim.) Paikka, eletty, kuviteltu, kerrottu. Kalevalaseuran vuosikirja 85. Helsinki: SKS.
Tätilä, P. 2016. Struven ketju. Teoksessa J. Kostet (toim.) Suomen maailmanperintökohteet. Helsinki: Museovirasto.
Uudenkaupungin Sanomat 2021. Sorvakon rannasta löytyi kalliohakkausia. https://www.uudenkaupunginsanomat.fi/2021/06/sorvakon-rannasta-loytyi-kalliohakkauksia/
Vahtikari, T. 2022. Menneisyyden ja nykyisyyden käsitteellinen ja kokemuksellinen yhteys: kulttuuriperintö lähihistorian tutkimuskohteena ja työkaluna. Lähihistoria 2022/1. https://lahihistoria.journal.fi/issue/view/8164
Väliaho, T. 2020. Kiveen raavittu hakaristi johdattaa yllättävän historian äärelle Malmilla: Sotilaat makasivat liejuisissa kuopissa, kun Helsinkiä pelastettiin alkeellisissa oloissa. Helsingin Sanomat 1.11.2020. https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006705436.html (Tarkastettu 10.11.2024)
Yrjä, I. 2017. Työväenliike taisteli kahdeksan tunnin työpäivän – historiallisesta päätöksestä 100 vuotta. Demokraatti 14.11.2017. https://demokraatti.fi/tyovaenliike-taisteli-kahdeksan-tunnin-tyopaivan-historiallisesta-paatoksesta-100-vuotta/ (Tarkastettu 10.11.2024)
Öhman, M. 2014. Där Finland börjar. Utö lots- och fyrvaktarsamhälle. Jurmo: Vrakplundförlaget. Borgå: Bookwel.
Downloads
Published
Issue
Section
License
Copyright (c) 2025 eeva raikeAccepted 2025-04-14
Published 2025-04-30
