Mittatarkkuutta puhelintekniikalla?

Trimble TDC150 -maastotallentimen soveltuvuus arkeologisissa maastodokumentoinneissa

Kirjoittajat

  • Risto Nurmi K.H.Renlundin Museo

DOI:

https://doi.org/10.61258/mt.143625

Abstrakti

Tässä artikkelissa tarkastellaan Trimble TDC150 Handheld -maastotallentimen sovellettavuutta arkeologisten maastotöiden mittaustehtäviin kolmen tapaustutkimuksen avulla. Kukin tapaustutkimus edustaa yhtä arkeologisten maastotöiden kolmesta päätyyppistä: inventointia, prospektointia ja kaivaustutkimusta. Koetutkimukset suoritettiin osana Oulun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimus- ja opetustoimintaa. Koetutkimusten perusteella voidaan todeta, että Trimble TDC on käyttökelpoinen ja riittävän mittatarkka dokumentointilaite arkeologisiin inventointi- ja prospektointitehtäviin, mutta tasokaivaustutkimusten mittaustehtäviin sitä ei voi tarkastelun perusteella suositella, sillä mittaustarkkuus käytännön olosuhteissa ei ole riittävä.

Lähdeviitteet

Alakärppä, J., Ikäheimo, J. & Ojanlatva, E. 1998. Oulun Peurasuo 1997 – myöhäiskivikautisen asuinpainanteen kaivaustutkimus. Meteli – Oulun yliopiston arkeologian laboratorion tutkimusraportti 15. Oulu: Oulun yliopisto, arkeologian laboratorio.

Alakärppä, J. & Ojanlatva, E. 1998. Oulu [48] Peurasuo. Myöhäiskivikautisen asuinpainanteen kaivaus 1998. Tutkimusraportti. Oulu: Oulun yliopisto. https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/ raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=103421&t tyyppi=pdf&kansio_id=564

Alakärppä, J. & Ojanlatva, E. 1999. Oulu [48] Peurasuo. Myöhäiskivikautisen asuinpaikan kaivaus 1999. Tutkimusraportti. Oulu: Oulun yliopisto. https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/ raport-ti/read/asp/hae_liite.aspx?id=103413& ttyyppi=pdf&kansio_id=564.

Anttiroiko, N. 2022. LIDARK: Arkeologisten kohteiden automaattinen tunnistaminen laserkeilausdatasta. Hanke-esittely 12.12.2022. Museovirasto, Helsinki. https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/kulttuuriymparistopalvelut-tehtavatja-yhteistyo/tutkimus-ja-kehittaminen/lidark (Luettu 8.2.2024)

Anttiroiko, N., Groesz, F. J., Ikäheimo, J., Kelloniemi, A., Nurmi, R., Rostad, S. & Seitsonen, O. 2023. Detecting the archaeological traces of tar production kilns in the northern boreal forests based on airborne laser scanning and deep learning. Remote Sensing 15(7): 1799. https://doi.org/10.3390/rs15071799

Crosta, P., Galluzzo, G., Rodriguez, R. L., Otero, X., Zoccarato, P., De Pasquale, G. & Melara, A. 2019. Galileo Hits the Spot: Testing GNSS dual frequency with smartphones. Inside GNSS, Global Navigation Satellite Systems Engineering, Policy, and Design. https://insidegnss.com/galileo-hits-the-spot-testing-gnss-dual-frequencywith-smartphones/ (Luettu 17.1.2024)

Debenjak, A. 2015. 3D-mallintaminen osana arkeologista arkea? Digitaalisen fotogrammetrian käyttö arkeologisessa dokumentoinnissa ja tutkimuksessa. Muinaistutkija 1/2015: 24–34.

Fitts, W. R. 2005. Precision GPS surveying at medieval Cottam, East Yorkshire, England. Journal of Field Archaeology 30(2): 181–190. https://doi.org/10.1179/009346905791072387 Geotrim 2023a. Trimble Penmap. https://geotrim. fi/tuotteet/ohjelmistot/trimble-penmap/ (Luettu 24.11.2023)

Hakonen, A. 2017. Shoreline displacement of the Finnish Bothnian Bay coast and the spatial patterns of the coastal archaeological record of 4000 BCE – 500 CE. Fennoscandia Archaeologica XXXIV: 5–31.

Halinen, P. 2019. Kivikausi. G. Haggrén, P. Halinen, M. Lavento, S. Raninen & A. Wessman (toim.) Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle: 19–121. Helsinki: Gaudeamus.

Halinen, P., Immonen, V., Lavento, M., Mikkola, T., Siiriäinen, A. & Uino P. 2009. Johdatus arkeologiaan. Helsinki: Gaudeamus.

Hill, A. C., Limp, F., Casana, J., Jakoby Laugier, E. & Williamson, M. 2019. A new era in spatial data recording: low-cost GNSS. Advances in Archaeological Practice 7(2): 169–177. https:// doi.org/ 10.1017/aap.2018.50

Huoviala, T. 2022. Merkittävä rakennelma meren rannalla. Kaleva 10.9.2022. https://www.kaleva.fi/raahesta-loytyi-valtava-kivikautinenrakennelma-ku/4916570 (Luettu 8.2.2024)

Ikäheimo, J. valmisteilla. Oulu Peurasuo. Tutkimuskertomus varhaispronssikautisella rannikkoasuinpaikalla 12.–22.6.2023 suoritetuista arkeologisista kaivauksista (OP-23). Tutkimusraportti, Arkeologian laboratorio, Oulun yliopisto. Kapsi 2021. Aineistot. https://kartat.kapsi.fi/ (Luettu 12.7.2021)

Koivuniemi, J. 2022. PPP-satelliittikorjauksen hyödyntäminen Maanmittauslaitoksessa. Opinnäytetyö, Maanmittaustekniikka. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu.

Kuusela, J.-M. & Matilainen, J. 2024. Tarkkuusinventointeja Itä-Lapin rautakautisilla kohteilla Savukoskella ja Sallassa: Metallinilmaisimen käyttö kaistainventoinnissa. Muinaistutkija 1/2024: 12–26. https://doi.org/10.61258/mt.140935.

Lachlan, L. Ng. 2019. Positioning performance evaluation of dual-frequency GNSS observations from a smartphone. Dept. of Infrastructure Engineering. Research Paper for CVEN90064. https://frontiersi.com.au/wp-content/uploads/2020/06/Ng_2019_positioning_performance_evaluation_dual_frequency_gnss_ smartphone.pdf (Luettu 23.1.2024)

Laurila, P. 2012. Mittaus- ja kartoitustekniikan perusteet. Rovaniemi: Rovaniemen ammattikorkeakoulu.

Limp, W. F. & Barnes, A. 2014. Solving the grid-toground problem when using high precision GNSS in archaeological mapping. Advances in Archaeological Practice 2(2): 138–143. https:// doi.org/10.7183/2326-3768.2.2.138

Maanmittauslaitos 2023. Tuotannon tilannekartta. https://tilannekartta. maanmittauslaitos.fi/laserkeilaus (Luettu 2.12.2023)

Matilainen, J. 2020. Satelliittipaikannus kuluttajalaitteilla. Lumen 2: 1–11.

Nurmi, R. 2024. ”Observations stored”: Trimble TDC150 -maastotallentimen soveltuvuus arkeologisissa maastodokumentoinneissa. Opinnäytetyö, Maanmittaustekniikka, Lapin ammattikorkeakoulu. https://urn. fi/URN:NBN:fi:amk-202401262013

Lehto, H. & Uotila, K. 2017. Laserkeilaus dokumentointitapana hautakaivauksilla – Esimerkki Rauman rauniokirkolta vuodelta 2016. Muinaistutkija 3/2017: 9–18.

Ojanlatva, E. & Alakärppä, J., 2002. Interpretation of the Peurasuo house pit in Oulu. H. Ranta (toim.) Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland: 109–122. Helsinki: Museovirasto.

Okkonen, J. 2003. Jättiläisen hautoja ja hirveitä kiviröykkiöitä: Pohjanmaan muinaisten kivirakennelmien arkeologiaa. Oulu: Oulun yliopisto.

Poutanen, M. 2016. Satelliittipaikannus. Helsinki: URSA. QField 2024. QField Ecosystem Documentation. https://docs.qfield.org/ (Luettu 25.4. 2024).

Retscher, G. & Weigert, T. 2022. Assessment of a dualfrequency multi-GNSS smartphone for surveying applications. Applied Geomatics 14: 765– 784. https://doi.org/10.1007/s12518-022-00467-7

Seitsonen, O. 2018. Lappeenrannan Huhtiniemi ja fotogrammetrinen dokumentointi: Ten Years After. Muinaistutkija 1/2018: 55–62.

Seitsonen, O. 2022. Tekoäly arkeologisen suojelun ja tutkimuksen tukena. Positio 11.5.2022. https://positio-lehti.fi/2022/05/tekoaly-arkeologisen-suojelun-ja-tutkimuksen-tukena/ (Luettu 29.12.2023)

Seitsonen, O. & Ikäheimo, J. 2021. Detecting archaeological features with air-borne laser scanning in the Alpine tundra of Sápmi, Northern Finland. Remote Sensing 13(8): 1599. https://doi.org/10.3390/rs13081599

Shingal, G. & Bisnath, S. 2021. Conditioning and PPP processing of smartphone GNSS measurements in realistic environments. Satellite Navigation 2(10): 1–17. https://doi.org/10.1186/s43020-021-00042-2

Takala, H. 1998. Arkeologian maastotöiden perusteet. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Trimble 2019. Trimble TDC150 Handheld datasheet. Westminster: Trimble Inc. https://www. geometius.nl/wp-content/uploads/2019/04/Brochure-Trimble-TDC150.pdf

Trimble 2020. Trimble Penmap Project Manager getting started quide. S.L.: Trimble Inc.

Trimble 2022. Trimble TDC650 Handheld datasheet. Westminster: Trimble Inc.

Trimble 2024a. About Trimble CenterPoint RTX. https://advancedairmobility.trimble.com/centerpoint.html (Luettu 24.1.2024)

Trimble 2024b. Trimble Catalyst. https://geospatial. trimble.com/en/products/software/trimblecatalyst (Luettu 17.1.2024).

Vermeer, M. 2019. Geodesia – Kaiken perusta. Helsinki: Aalto-yliopisto.

Vollant, U., Landau, H. & Cheng, X. 2002. Network RTK – Concept and Performance. VOLLATH, Ulrich; LANDAU, Herbert; CHEN, Xiaoming. Network RTK–concept and performance. Proceedings of the GNSS Symposium, Wuhan, China, 2002: 27–30.

Yang, S., Xu, Y., Xu, T. & Jiang, N. 2022. Analysis on the PPP performance of Android smart-phone: a case study of Huawei P40 Pro. C. Yang & J. Xie (toim.) China Satellite Navigation Conference (CSNC 2022) Proceedings. CSNC 2022. Lecture Notes in Electrical Engineering, vol 908: 363–373. Singapore: Springer. https://doi. org/10.1007/978-981-19-2588-7_34

Yli-Huumo, J., Maglays, A. & Smolander, K. 2015. The benefits and consequences of workarounds in software development projects. J. Fernandes, R. Machado & K. Wnuk (toim.) Software Business. ICSOB 2015. Lecture Notes in Business Information Processing, 210: 1–16. Cham: Springer https://doi.org/10.1007/978- 3-319-19593-3_1.

Äikäs, T. 2023. Oulu Oulunsalon Varjakka. Historiallisen ajan sahayhteisön asuinpaikan kartoitus ja koekaivaukset 2018, 2019 ja 2021. Tutkimusraportti, Oulu: Oulun yliopisto, arkeologia.

Kuva: Janne Ikäheimo

Tiedostolataukset

Julkaistu

2024-07-08

Numero

Osasto

Vertaisarvioimattomat artikkelit
Saapunut 2024-02-27
Hyväksytty 2024-06-06
Julkaistu 2024-07-08