Alkuun

Historialliset ja modernit kalliohakkaukset historian lähteinä ja osana kulttuuriympäristöä

Authors

Eeva Raike
Turun yliopisto

DOI

https://doi.org/10.61258/mt.143040

Tiedostot

Näytä PDF

Julkaistu numerossa Vol 42 Nro 1 (2025) julkaisussa Muinaistutkija.

Muinaistutkija on Suomen arkeologisen seuran julkaisema lehti, joka julkaisee arkeologista tutkimusta ja muita arkeologiaan liittyviä tekstejä ensisijaisesti kotimaisilla kielillä.

ISSN 2489-785X (verkkojulkaisu)

Taittopohjan ja kannen suunnittelu: Ville Korkiakangas

Lehteen voi lähettää vertaisarvioitavia artikkeleita ja muita tekstejä pitkin vuotta. Sen jälkeen, kun tekstit on hyväksytty julkaistavaksi, ne ilmestyvät seuraavassa numerossa. 

Kuuntele Muinaistutkijan arkeologia podcastia Spotifyssa tai Apple Podcastissa.

Abstrakti

Artikkelissa pohditaan historiallisten kalliohakkausten historiallista ja kulttuuriperinnöllistä merkitystä. Historiallisten kalliohakkausten määrä maastossa on suuri, mutta niiden arvostus on heikko ja ne ovat jääneet varsinkin pohjoismaissa tutkimukselliseen paitsioon. Vain murto-osa on päätynyt Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin. Lisäksi artikkelissa pyrin typologisoimaan historiallisia kalliohakkauksia käyttämällä arkeologia Polly Lohmannin graffiteille tekemiä kriteereitä.

Tiedostot

Näytä PDF

Lähdeviitteet

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas. http://akp.nba.fi/wiki;kalliohakkaus. (Tarkastettu 10.11.2024)

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. https://www.ely-keskus.fi/-/valarikon-eli-valapaton-suurtulvasta-120-vuotta-kaakkois-suomi- (Tarkastettu 10.11.2024)

Holm, J. sähköpostitiedonanto 12.10.2023.

Jacobs, F. 2022. Europe’s dry rivers reveal creepy “hunger stones”. https://bigthink.com/strange-maps/hunger-stones-europe/ (Tarkastettu 10.11.2024)

Kietäväinen, O. 2013. “Merkit kalliossa” blogikirjoitus. https://www.olavikietavainen.net/blogi/2013/04/15/238?comment=truelastcomment (Tarkastettu 10.112024)

Kuortaneen seurakunta, suullinen tiedonanto kesäkuussa 2021.

Kuusisto, E. 2016. Valapaton tulvasta tammikuun avovesiin. Suomen Luonto 10/2016. Helsinki: Suomen Luonnonsuojeluliitto. https://suomenluonto.fi/artikkelit/suomen-aaripisteet-ennatyksia-valapaton-tulvasta-tammikuun-avovesiin/ (Tarkastettu 17.4.2025)

Leppänen, J. & Raike, E. 2022. TURKU, IX KAUPUNGINOSA Kortteli 11, Malminkadun kaavamuutosalue, Arkeologinen tarkkuusinventointi 23.9. & 4.10.2022. Kaarina: Muuritutkimus Oy.

Lind, J. 1988. Rillankivi ja Oulaisten merkkikivet – Pähkinäsaaren rauhan rajapyykkejä? Suomen Museo-Finskt Museum 95: 53–79. https://journal.fi/suomenmuseo/article/view/143015

Lohmann, P. 2020. Historical Graffiti: The State of the Art. Journal of Early Modern Studies 9: 37–57. https://doi.org/10.13128/jems-2279-7149-11189

Maanmittauslaitos. https://www.maanmittauslaitos.fi/struvenketju (Tarkastettu 10.11.2024)

Maaranen, P. 1998. Hanko Hauensuoli, Historiallisen ajan kalliopiirrosalueen alustava tutkimus- ja hoitosuunnitelma. Helsinki: Museovirasto, Arkeologian osasto.

Moilanen, S. 2017. Reposaarelta ja Reposaarelle. Teoksessa R. Haanpää & E. Raike (toim.) Kertomusten Reposaari. Satakunta XXXIV. Harjavalta: Satakunnan Historiallinen Seura.

Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1624 (Tarkastettu 10.11.2024)

Nikkilä, N. 2019. Suomalaiset susisurmat ja moderni susivihan pitkä historia. Kalmistopiiri. https://kalmistopiiri.fi/2021/04/16/suomalaiset-susisurmat-ja-modernin-susivihan-pitka-historia/ (Tarkastettu 10.11.2024)

Nora, P. 1996. General Introduction: Between Memory and History. Teoksessa P. Nora (toim.) Realms of Memory. Vol. 1. Conflicts and Divisions, 1–20. New York: Columbia University Press.

Punaisten muistomerkit. http://www.tyovaenliike.fi/muistomerkit/suomenlinnan-vankileirin-muistomerkki/ (Tarkastettu 10.11.2024)

Pykälistö, P. 2017. Valapaton tulva Kymenlaaksossa 1898–1910 – paikallisyhteisö ja luonnonkatastrofi autonomian ajan lopulla. Pro gradu -tutkielma, Suomen ja Pohjoismaiden historia, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitos, Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.

Raike, E. 2017. Mies Tähtien takaa. Teoksessa R. Haanpää & E. Raike (toim.) Kertomusten Reposaari. Satakunta XXXIV. Harjavalta: Satakunnan Historiallinen Seura.

Raike, E., Henttinen H. & Saunaluoma S. 2020. Community archaeology at Reposaari Takaranta. Historic rock carving site, West Coast Finland. Fennoscandia archaeologica XXXVII. Helsinki: The Archaeological Society of Finland.

Raike, E. 2023 (käsikirjoitus): Paikan merkitys ja merkitseminen – Matkailijat paikkojen merkitsijöinä.

Salo, U. 1962. Tyltyn kalliopiirrosten arvoitus. Helsinki: Kotiseutu 53.

Schofield, J. 2010. ‘Theo Loves Doris’: Wild-Signs in Landscape and Heritage Context. Teoksessa Oliver Jeff & Neal Tim (toim.) Graffiti in Archaeology and History. BAR International Series 2074. Oxford: Archaeopress.

Sailorwashere, Instagram-päivitys 27.5.2020. https://www.instagram.com/p/CAs5LUQBteX/

Sepänmaa, Y. 2006. Sydämen maisema. Teoksessa S. Knuuttila, P. Laaksonen & U. Piela (toim.) Paikka, eletty, kuviteltu, kerrottu. Kalevalaseuran vuosikirja 85. Helsinki: SKS.

Simppula, T. 2021. Kiveen kirjoitettu, Kakolan seinäkirjoitusten kertomaa. Jyväskylä: Docendo Oy.

Tuan, Y.-F. 2006. Paikan taju: aika, paikka ja minuus. Teoksessa S. Knuuttila, P. Laaksonen & U. Piela (toim.) Paikka, eletty, kuviteltu, kerrottu. Kalevalaseuran vuosikirja 85. Helsinki: SKS.

Tätilä, P. 2016. Struven ketju. Teoksessa J. Kostet (toim.) Suomen maailmanperintökohteet. Helsinki: Museovirasto.

Uudenkaupungin Sanomat 2021. Sorvakon rannasta löytyi kalliohakkausia. https://www.uudenkaupunginsanomat.fi/2021/06/sorvakon-rannasta-loytyi-kalliohakkauksia/

Vahtikari, T. 2022. Menneisyyden ja nykyisyyden käsitteellinen ja kokemuksellinen yhteys: kulttuuriperintö lähihistorian tutkimuskohteena ja työkaluna. Lähihistoria 2022/1. https://lahihistoria.journal.fi/issue/view/8164

Väliaho, T. 2020. Kiveen raavittu hakaristi johdattaa yllättävän historian äärelle Malmilla: Sotilaat makasivat liejuisissa kuopissa, kun Helsinkiä pelastettiin alkeellisissa oloissa. Helsingin Sanomat 1.11.2020. https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006705436.html (Tarkastettu 10.11.2024)

Yrjä, I. 2017. Työväenliike taisteli kahdeksan tunnin työpäivän – historiallisesta päätöksestä 100 vuotta. Demokraatti 14.11.2017. https://demokraatti.fi/tyovaenliike-taisteli-kahdeksan-tunnin-tyopaivan-historiallisesta-paatoksesta-100-vuotta/ (Tarkastettu 10.11.2024)

Öhman, M. 2014. Där Finland börjar. Utö lots- och fyrvaktarsamhälle. Jurmo: Vrakplundförlaget. Borgå: Bookwel.

Tiedot

Vastaanotettu 06.02.2024
Hyväksytty 14.04.2025
Julkaistu 30.04.2025
DOI
Julkaistu
30. huhtikuuta 2025
Numero
Osasto
Vertaisarvioidut artikkelit
Lisenssi