Muinaistutkija

Historialliset ja modernit kalliohakkaukset historian lähteinä ja osana kulttuuriympäristöä

Eeva Raike — Wed, 30 Apr 2025 00:00:00 +0300

Artikkelissa pohditaan historiallisten kalliohakkausten historiallista ja kulttuuriperinnöllistä merkitystä. Historiallisten kalliohakkausten määrä maastossa on suuri, mutta niiden arvostus on heikko ja ne ovat jääneet varsinkin pohjoismaissa tutkimukselliseen paitsioon. Vain murto-osa on päätynyt Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin. Lisäksi artikkelissa pyrin typologisoimaan historiallisia kalliohakkauksia käyttämällä arkeologia Polly Lohmannin graffiteille tekemiä kriteereitä.

Nutturoita ja muita hiuslöytöjä Ravattulan Ristimäeltä

Riikonen Jaana, Juha Ruohonen — Wed, 30 Apr 2025 00:00:00 +0300

Kaarinasta Ravattulan Ristimäeltä on vuosina 2010–2016 tutkittu arkeologisesti kaikkiaan 61 ruumishautaa. Kymmenestä 1100-luvulle ja 1200-luvun alkuun ajoittuvasta naisenhaudasta löytyneet hiusjäännökset muodostavat Suomessa ainutlaatuisen laajan aineiston, jonka avulla voidaan hahmottaa, minkälaisia kampauksia Lounais-Suomessa oli käytössä vajaat tuhat vuotta sitten. Hiusjäännöksiä on ruumishaudoista löytynyt aiemminkin, mutta ennen Ravattulan löytöjä ainoa samaan rautakauden ja keskiajan väliseen aikakauteen ajoittuva tunnettu kokonainen kampaus on ollut Hollolan Kirkkailanmäestä vuonna 1978 löytynyt nuttura. Ristimäen nutturakampaukset on tavallisimmin tehty kieputtamalla palmikoitu hiusletti nutturaksi tai kiertämällä poninhäntä ensin itsensä ympäri ja pyöräyttämällä se sitten nutturaksi. Ainoastaan haudan 20/2016 nuttura on näitä sykerömäisiä nutturoita hieman mutkikkaampi kampaus. Se vertautuu paremmin Kirkkailanmäen hiuslaitteeseen, vaikka onkin sitä yksinkertaisempi ja voidaan tehdä lyhyemmistä hiuksista.

Muinaispukututkimuksesta ja muinaispuvun valmistuksesta

Marika Anttila — Wed, 30 Apr 2025 00:00:00 +0300

Konfliktimaisemat: Toisen maailmansodan lentokenttien vertaileva arkeologia Tšekin tasavallassa ja Suomessa

Tomas Pancíř, Teemu Väisänen — Wed, 30 Apr 2025 00:00:00 +0300

Kännykkä, pilvi ja tekoäly?

Nikolai Paukkonen — Wed, 30 Apr 2025 00:00:00 +0300

3D-fotogrammetria on vakiintunut osaksi suomalaista kenttäarkeologiaa 2010- ja 2020-luvuilla. Se mahdollistaa fotorealististen ja mittatarkkojen mallien tuottamisen kevyellä ja edullisella kalustolla. Tässä katsauksessa vertaillaan uusia älypuhelimella toimivia fotogrammetriaohjelmistoja, jotka toteuttavat mallien laskennan omissa pilvipalveluissaan. Kulosaaren pronssikautisella röykkiöllä tehtyjen koemittausten perusteella kaikki kolme ohjelmistoa tuottavat visuaalisesti oikealta näyttäviä malleja verrattain nopeasti ja vähällä vaivalla, mutta mallien geometriassa on useiden senttimetrien eroavaisuuksia keskenään. Katsauksessa kokeillaan myös applikaatiota, joka yhdistelee neuraalista säteilykenttämallia (Neural Radiance Fields) fotogrammetriaan kohtalaisen lupaavin tuloksin.

Kevään juhla Nowruz

Mirette Modarress — Wed, 30 Apr 2025 00:00:00 +0300

Perämeren sotamaisemista epidemiahaudan kautta sahasaarelle

Tiina Väre — Wed, 30 Apr 2025 00:00:00 +0300

Laitakarin saaren historia

Janne Kuoppala — Wed, 30 Apr 2025 00:00:00 +0300

Holokaustin arkeologiaa Unkarissa ja Hollannissa

Tiina Borgman — Wed, 30 Apr 2025 00:00:00 +0300

Tämä artikkeli on tiivistelmä maisterintutkielmastani ja se käsittelee Unkarin ja Hollannin holokaustin arkeologista tutkimustraditiota holokaustin uhrien keräys- ja säilytyspaikkojen näkökulmasta. Artikkelissa tarkastellaan, miten arkeologinen tutkimus on toteutunut valituissa kohdemaissa ja vertaillaan tehtyä tutkimusta keskenään.

Hiljaisen tiedon jakamisesta

Tuija Kirkinen — Wed, 30 Apr 2025 00:00:00 +0300