Muinaistutkija

Muinaistutkija, 41-v.

Sanna Lipkin — Thu, 28 Nov 2024 00:00:00 +0200

Uusi tuttavuus kahdentuhannen vuoden takaa

Mirette Modarress Julin — Thu, 28 Nov 2024 00:00:00 +0200

Kuivan maan erikoisristeilyllä Lumijoen Varjakassa

Tiina Väre — Thu, 28 Nov 2024 00:00:00 +0200

Arkeologit luokkayhteiskunnassa

Tiina Äikäs, Tuuli Matila, Oula Seitsonen — Thu, 28 Nov 2024 00:00:00 +0200

Artikkelimme tarkastelee arkeologien luokkataustoja kartoittaneen kyselyn tuloksia. Vaikka luokkataustojen selvittämiseen liittyy aina tiettyjä haasteita, kuten luokan määrittelyn vaikeus, aineistomme valotti 279 arkeologin koulutuksen hankkineen henkilön vastauksien perusteella heidän kokemustaan omasta yhteiskuntaluokastaan. Arkeologit vaikuttavat ponnistaneen korkeakoulutuksen pariin yllättävän usein vahvasta työläis- ja maalaistaustasta, mikä on poikkeuksellista, sillä usein koulutustason on ajateltu olevan periytyvää. Toisaalta tämä heijastelee Suomen varsin tuoretta kaupungistumista ja hyvinvointivaltion turvaverkkojen mahdollistamaa ”luokkaretkeä” ylöspäin. Luokkataustojen vaikutus näkyy varsin vahvasti arkeologien nykyisessä luokkakokemuksessa ja esimerkiksi poliittisissa painotuksissa sekä tutkimusaiheiden valinnassa. Tuloksemme vahvistavat käsitystä hyvinvointivaltiosta koulutuserojen merkittävänä tasoittajana ja koulutuksen mahdollistajana sitä haluaville sekä erityisesti arkeologiasta alana, jonka pariin hakeudutaan useimmiten henkilökohtaisen kiinnostuksen ja lapsuusperheen kokemusten vaikutuksesta ja seurauksena.

Muinaistutkija 40 vuotta

Petri Halinen — Thu, 28 Nov 2024 00:00:00 +0200

Suomen arkeologisen seuran tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn (2023) tuloksia

Sanna Lipkin; Tiina Väre — Thu, 28 Nov 2024 00:00:00 +0200

Suomen Arkeologinen Seura (SARKS) kartoitti vuoden 2023 aikana arkeologien näkemyksiä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta päivitetyn kyselyn avulla, koska edellinen vastaava selvitys toteutettiin vuonna 2020. Silloin seuran hallitus laati kyselyn tulosten pohjalta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman, jonka tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja tunnistaa mahdollisia piileviä rakenteita arkeologien työympäristöissä.

Vuoden 2023 kyselyyn vastasi 61 arkeologia tai arkeologian opiskelijaa. Siinä keskityttiin erilaisiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoaiheisiin sekä työ- ja opiskeluyhteisöjen toimintaan. Kysely paljasti muun muassa, että yksinäisyyden kokemukset ovat yleisiä.

Arkeologin koulutus ja työelämä: kyselytutkimuksen tuloksia

Teemu Väisänen, Saara-Veera Härmä — Thu, 28 Nov 2024 00:00:00 +0200

Artikkelissa tarkastellaan arkeologian opiskelijoiden käsityksiä opinnoistaan ja tulevaisuudestaan sekä valmistuneiden arkeologien kokemuksia saamansa koulutuksen merkityksestä työelämässä 15.2.–31.3.2024 toteutetun kyselytutkimuksen vastausten valossa. Vastauksia verrataan vuonna 2006 toteutettuun edelliseen vastaavaan kyselyyn. Vastausten perusteella opiskelijoiden tulevaisuudennäkymät ovat kirkastuneet. Saatuun koulutukseen suhtaudutaan pääosin myönteisesti, vaikkakin käytännön taitojen oppimisen koetaan jäävän työelämään. Tulevaisuudenkuvia synkentävinä tekijöinä esiin nousivat erityisesti vakituisten työpaikkojen vähäinen määrä ja matala palkkataso.

Arkeologit somekohun keskellä: Euroopan tummaihoiset metsästäjä-keräilijät Vantaalla ja maailmalla

Andreas Koivisto, Mikael A. Manninen — Thu, 28 Nov 2024 00:00:00 +0200

Loppuvuodesta 2023 Vantaan Sanomat julkaisi kirjoituksen, jossa kerrottiin Suomen ensiasuttajien olleen todennäköisesti tummaihoisia. Tieto pohjautui viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana tehtyyn tieteelliseen tutkimukseen. Julkaisemista seurasi kohu sosiaalisessa mediassa. Kohu seurasi kansainvälistä esimerkkiä, sillä samankaltaisia kansainvälisiksi paisuneita kohuja liittyen Euroopan tummaihoisiin kivikautisiin metsästäjä-keräilijöihin on aiemmin puhjennut mm. Tanskassa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Vaikuttaa todennäköiseltä, että verkossa nimimerkkien takana kohujen lietsontaan osallistuu tahoja, joiden tarkoitusperät ovat puhtaan poliittisia ja kahtiajakoon pyrkiviä. Vantaan tapauksessa kohu kuitenkin kääntyi tietyiltä osin jopa positiiviseksi asiaksi. Se voitiin hyödyntää lisääntyneenä näkyvyytenä arkeologiselle tutkimukselle ja sen varjolla saatiin nostettua ihmisten kiinnostusta menneisyyteen.