Maamiehen puutarha

Esimerkkinä Karjaan Brobackan torppa

Aalto, S. 2020. Turun keskiaikaisten kylätonttien kasvillisuus. Pro gradu -tutkielma, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100883012. (Luettu 1.3.2026)

Aaltonen, M., Antonius, K., Hietaranta, T., Karhu. S., Kinnanen, H., Kivijärvi, P., Nukari, A., Sahramaa, M., Tahvonen, R. & Uosukainen, M. 2006. Suomen kansallisten kasvigeenivarojen pitkäaikaissäilytysohjeet. Hedelmä- ja marjakasvit. Maa- ja elintarviketalous 89.

Aapala, K. 1997. Puusta pitkään. Kolumniaarrearkku. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. https://kotus.fi/kolumni/puusta-pitkaan/. (Luettu 8.2.2026)

Agricola, M. 1544a. ABC-kirja ja Rukouskirjan alkuosa raamatullisten rukousten loppuun. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. https://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agri1rk1_rdf.xml. (Luettu 8.2.2026)

Agricola, M. 1544b. Rucouskiria Bibliasta, se on, molemista testamentista, messuramatusta, ia muusta monesta, jotca toysella polella luetellan. Helsinki: Kansalliskirjasto. https://www.doria.fi/handle/10024/43445. (Luettu 8.2.20026)

Alanko, T. 2017. Cloister, manor, and botanic gardens in medieval and early modern Finland and Sweden – An archaeobotanical approach to garden history. University of Helsinki. Helsinki: Unigrafia.

Alanko, T. 2018. Malva ja mulperi — Poimintoja entisajan puutarhoista. Kirjokansi 2323–7392; 160. Helsinki: SKS Kirjat.

Alanko, T. 2022. Daalia ja pelakuu. Suomalaisen puutarhan kasvutarina. Kirjokansi 2323–7392; 267. Helsinki: SKS Kirjat.

Alanko, T. & Uotila, K. 2020. Gardening and consumption of plants in Naantali convent (SW Finland) before and after the Reformation. Journal of Nordic Archaeological Science 19: 31–47 (2020).

Back, L. 1994. Karis socken från forntiden till våra dagar VI, 1721–1865. Ekenäs: Ekenäs Tryckeri Aktiebolag.

Blomstedt, Y. 1977. Codex Aboensis lakikirjana. M. Huitu & T. Riska (toim.) Codex Aboensis. Turun käsikirjoitus. Kommentaarit ja suomennokset: 17–32. Koneen Säätiö. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapaino.

Eskelinen, A., Jessen, M.-T., Bahamonde, H. A., Bakker, J. D., Borer, E. T., Caldeira, M. C., Harpole, W. S., Jia, M., Lannes, L. S., Nogueira, C., Venterink, H. O., Peri, P. L., Porath-Krause, A. J., Seabloom, E. W., Schroeder, K., Tognetti, P. M., Yasui, S.-L. E., Virtanen, R. & Sullivan, L. L. 2023. Herbivory and nutrients shape grassland soil seed banks. Nature Communications 14: 3949. <https://doi.org/10.1038/s41467-023-39677-x>

Galambos, B. 2017. Yrttien viljely. III Yrttien merkitys. Helsinki: Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/182340_yrttienmerkitys.pdf. (Luettu 8.3.2026)

Ganander, K. 1788. Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki, eli Tieto ja Neuwwo tarpeellisimmistä Lääkityxistä. Agricolan vintti, Agricola, Suomen humanistiverkko. https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/ganander/kotiapteekki.html. (Luettu 14.2.2026)

Gardberg, J. 1968. Karis socken från forntiden till våra dagar V. Vasatiden och karolinska tiden. Ekenäs: Ekenäs Tryckeri Aktiebolag.

Gleason, K. L. 1994. To Bound and to Cultivate: An Introduction to the Archaeology of Garden and Fields. N. F. Miller & K. L. Gleason (toim.) The Archaeology of Garden and Field: 1–24. Philadelphia: University of Pennsylvania Press.

Harju, E.-S. (toim.) 2012. Kuninkaan kartasto Etelä-Suomesta 1776–1805. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1373. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Hedlund, T. 1901. Om Ribes rubrum L. C. F. O. Nordstedt (toim.) Botaniska notiser för år 1901. Häftet 1: 33–72. Lund: Berglingska boktryckriet.

Heikkilä, E. 2018. Paha ruoho rehottaa. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. https://kotus.fi/paha-ruoho-rehottaa/. (Luettu 8.2.2026)

Heinonen, M., Pihlman, S., Kaihola, H.-L., Koskela, A., Hartikainen, M., Kinnanen, H. & Peura, A. 2014. Museopuutarha: perustaminen ja hoito. MTT Kasvu 23.

Holm, A. 1997. Siemenkasvi- ja suurperhoskartoituksen syöttirysäpyynnin tulokset Brobackassa 1997. Tutkimusraportti, Museovirasto, Helsinki.

Isojakokartta 1903. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto. MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. B UUDENMAAN LÄÄNI. Karjaan maalaiskunta. B15:27/2–12. Domargård; Domargård ja Degerby: Isojaonkartta asiakirjoineen (1903–1903). Kansallisarkisto, Helsinki.

Karjaan seurakunta 1723–1737. Karjaan seurakunnan arkisto. I Väestörekisteriarkisto. I A Pääkirjat. I Aa Pää- ja rippikirjat. Rippikirjat (1723–1737). Kansallisarkisto, Helsinki.

Karjaan seurakunta 1795–1802. Karjaan seurakunnan arkisto. I Väestörekisteriarkisto. I A Pääkirjat. I Aa Pää- ja rippikirjat. Rippikirjat (1795–1802). Kansallisarkisto, Helsinki.

Kerkkonen, G. 1952. Karis socken från forntiden till våra dagar III. Medeltiden. Ekenäs: Ekenäs Tryckeri Aktiebolag.

Kissling, P. 2020. A Taxonomic History of the European Ribesia English. HAL open science. https://hal.science/hal-02532032v1. (Luettu 30.4.2026)

Kurtto, A. 1983. Naturinventering 1982. Utredning över skyddsobjekt. Karis: Karis stad.

Lajitietokeskus 2026. Suomen lajitietokeskus – Finlands artdatacenter. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. https://laji.fi/. (Luettu 1.3.2026)

Lempiäinen, T. & Häkkinen, K. 2007. Mikael Agricolan rukouskirjan terveyttä tuovat kasvit, niiden esiintyminen ja käyttö 1500-luvulla. K. Häkkinen (toim.) Agricolan yrtit. Mikael Agricolan Rucouskirian terveyttä tuovat kasvit, niiden esiintyminen ja käyttö 1500-luvulla: 55–113. Turku: Kirja-Aurora.

LuontoPortti 2026. LuontoPortti – NatureGate Finland. E. Lehmuskallio, J. Lehmuskallio & J. Lakaniemi (toim.). https://luontoportti.com/. (Luettu 21.2.2026)

Luppi, P. 2001. Aspegrenin puutarhassa – 1700-luvun puutarhojen saloihin perehtymässä. SKAS 4/2001: 28–38.

Maaranen, P. 2001. Terassipellon koekaivaus Brobackassa. Historiallisen ajan viljelys ja vanhemman rautakauden toimintapaikka. Kentältä poimittua 5: 57–68.

Maaranen, P. 2018. Raasepori Brobacka. Kiinteän muinaisjäännöksen tarkastus 19.4.2017 ja 2.5.2018. Tutkimusraportti, Museovirasto, Helsinki.

Maaranen, P. 2023. Reading the landscape. A re-examination of the Brobacka multiperiod settlement and burial site in Raasepori. Southern Finland. Iskos 27: 203–215.

Maaranen, P. & Nummi, A. 2010. Kasvillisuuskartoitukset muinaisjäännöksillä: ajatuksia arkeofyyteistä ja luontoarvoista. Kentältä poimittua 7: 142–155.

Magnus, O. 1555. Historia om de nordiska folken. Michaelisgillet & Gidlungs förlag 2010. Vilnius: Baltoprint.

Meinander, C. F. 1973. Brobackan pyöreä solki. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 75: 146–151.

Moisanen, J. 1990. Karjaa Degerby Brobacka. Rautakautisen kalmistoalueen hoitotyö. Tutkimusraportti, Museovirasto, Helsinki.

Moisanen, J. 1992. Karjaa Brobacka 35–39. Historiallisen ajan kohteen koekaivaus. Tutkimusraportti, Museovirasto, Helsinki.

Moisanen, J. 1995. Karjaan Brobacka – historiallisesti monikerroksisen muinaisjäännösalueen hoito. T. Edgren (toim.) Suomen hoidetut muinaisjäännökset, Vårdade fornlämningar i Finland: 25–31. Helsinki: Museovirasto.

Nenonen, E. 1999. Suomenkielisten synonymien luettelo. Luonnonkasvit. Viimeisin päivitys 3.4.2026. https://www.enenonen.fi/Luonnonkasvit/synonymit.html. (Luettu 1.3.2026)

Nummi, A. 1996. Kasvillisuusselvitys Brobacka, Karjaa. Tutkimusraportti, Museovirasto, Helsinki.

Oja, A. 1977. Codex Aboensikseen sisältyvät lakitekstit. M. Huitu & T. Riska (toim.) Codex Aboensis. Turun käsikirjoitus. Kommentaarit ja suomennokset: 137–210. Koneen Säätiö. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapaino.

Pitäjänkartta 1842a. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma). Ia.* Pitäjänkartasto. 2014 07 Karjaa (--). Kansallisarkisto, Helsinki.

Pitäjänkartta 1842b. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma). Ia.* Pitäjänkartasto. 2014 07 Ia.* -/- -. Karjaa. Helsinki: Kansallisarkisto.

Portin, P. 2016a. Pehr Kalmin Amerikan matkan tulosten merkitys biologia–tieteelle.

AURAICA 7 (2016): 77–86.

Portin, P. 2016b. Pehr Kalmin syntymästä 300 vuotta. Tieteessä tapahtuu 2/2016: 20–27.

Pykälä, J. 1993. Brobackan keto ja muinaisjäännösalue (Degerbyn keto). Perinnemaisemien maastolomake 6.7.1993. Helsinki: Suomen ympäristökeskus.

Venäläinen topografikartta 1870–1907. Topografikarttojen kokoelma. Venäläiset topografikartat 1:21 000. V 23. Uudenmaan lääniä, Raaseporin läntistä kihlakuntaa. 124,56 km2. [Karjaa]. Kansallisarkisto, Helsinki.

Pykälä, J. 1998. Onko Suomessa sata vai kaksisataa muinaistulokaskasvia. Lutukka 14 (1998): 35–57.

Pykälä, J. & Bonn, T. 2000. Uudenmaan perinnemaisemat. Ängar, hagmarker och skogsbeten i Nyland. Alueelliset ympäristöjulkaisut 178.

Raatikainen, M. 1984. Omenapuu pihapuuna. Sorbifolia 15(3/1994): 109–114.

Seppänen, K. 1992. Lisää Lounais-Savon arkeofyyttien suhteista varhaiseen kylähistoriaan. Sihti 2: 49–81.

Silkkilä, O. & Koskinen, A. 1990. Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa. Kulturfloran i Sydvästra Finland. Turun maakuntamuseon raportteja 12.

Suominen, J. & Hämet-Ahti, L. 1993. Kasvistomme muinaistulokkaat: tulkintaa ja perusteluja. Norrlinia 4.

Smirnoff, A. 1904. Käsikirja yksinkertaisessa puutarhanhoidossa kansaa varten. Helsinki: Helsingin sentraalikirjapaino.

Tieto-Sanomat 1776. Suomenkieliset Tieto-Sanomat 1775–1776. Agricolan vintti, Agricola, Suomen humanistiverkko. https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/tietosanomat/index.html. (Luettu 8.2.2026)

Tillandz, E. 1683. Catalogus plantarum. Aboae: Johan Larsson Wall.

Toropainen, T. 2022. Nicolaus Hasselbom – hyöty- ja valistusajattelun edelläkävijä. Ajan Tieto – suomalaiset almanakat 1700-luvulla. Turku: Turun yliopisto. https://sites.utu.fi/libuniturku/verkkonayttelyt/ajan-tieto-suomalaiset-almanakat-1700-luvulla/ruotsalaisen-ja-suomalaisen-almanakan-historiaa/nicolaus-hasselbom-hyoty-ja-valistusajattelun-edellakavija/. (Luettu 8.2.2026)

Toropainen, V.-P. 2023. Kansanparantajasta lääketieteen professoriin – Sairauksien parantajat ja sairaanhoidon organisointi 1600-luvun Turussa. Ennen ja nyt: historian tietosanomat 2/2023: 19–39.

Venäläinen topografikartta 1872. Topografikarttojen kokoelma. Venäläiset topografikartat 1:21 000. V 22 Uudenmaan lääniä, Raaseporin läntistä kihlakuntaa. 124,56 km2. [Pohjanlahti] (--). Kansallisarkisto, Helsinki.

Venäläinen topografikartta 1877. Topografikarttojen kokoelma. Venäläiset topografikartat 1:21 000. V 24 Uudenmaan lääniä, Raaseporin kihlakuntaa, 124,56 km2. [Fagervik]. Kansallisarkisto, Helsinki.

Vieraslajit 2026. Vieraslajit.fi. Helsinki: Luonnonvarakeskus. https://vieraslajit.fi/. (Luettu 1.3.2026)

Väre, H. 1993. Oulun kaupunkialueen koristepuut ja -pensaat VIII. Happomarjat, kanukat, terttuseljat, heidet ja lumimarja. Sorbifolia 24(2/1993): 61–69.

Wallenius, I. U. 1849. Kokki-Kirja, elikkä Neuvoja tarpeellisempien Joka-aikaisien- ja Pito-ruokien Laitokseen, niin mys Monellaisiin leipomisiin ja juotavien panoin, ynnä Tarpeellisisa tietoja ruokien ja ruoka-aineiden korjusta ja säästystä. Agricolan vintti, Agricola, Suomen humanistiverkko. https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/kokkikirja/index.html. (Luettu 15.2.2026)