Arkeologit luokkayhteiskunnassa
Sosioekonomisen taustan vaikutus alalla työskentelyyn
DOI:
https://doi.org/10.61258/mt.147545Abstrakti
Artikkelimme tarkastelee arkeologien luokkataustoja kartoittaneen kyselyn tuloksia. Vaikka luokkataustojen selvittämiseen liittyy aina tiettyjä haasteita, kuten luokan määrittelyn vaikeus, aineistomme valotti 279 arkeologin koulutuksen hankkineen henkilön vastauksien perusteella heidän kokemustaan omasta yhteiskuntaluokastaan. Arkeologit vaikuttavat ponnistaneen korkeakoulutuksen pariin yllättävän usein vahvasta työläis- ja maalaistaustasta, mikä on poikkeuksellista, sillä usein koulutustason on ajateltu olevan periytyvää. Toisaalta tämä heijastelee Suomen varsin tuoretta kaupungistumista ja hyvinvointivaltion turvaverkkojen mahdollistamaa ”luokkaretkeä” ylöspäin. Luokkataustojen vaikutus näkyy varsin vahvasti arkeologien nykyisessä luokkakokemuksessa ja esimerkiksi poliittisissa painotuksissa sekä tutkimusaiheiden valinnassa. Tuloksemme vahvistavat käsitystä hyvinvointivaltiosta koulutuserojen merkittävänä tasoittajana ja koulutuksen mahdollistajana sitä haluaville sekä erityisesti arkeologiasta alana, jonka pariin hakeudutaan useimmiten henkilökohtaisen kiinnostuksen ja lapsuusperheen kokemusten vaikutuksesta ja seurauksena.
Lähdeviitteet
Binns, C. 2019. Experiences of Academics from a Working-Class Heritage: Ghosts of Childhood Habitus. Cambridge: Cambridge Scholars Publishing.
Bourdieu, P. 1986. The Forms of Capital. J. G. Richardson (toim.) Handbook of Theory and Research for the Sociology of Education: 241–258. New York: Greenwood Press.
Brunila, K., Heikkinen, M., Heikkinen, M., Hynninen, P. & Haataja, M. 2005. Monimutkaista mutta mahdollista: Hyviä käytäntöjä tasa-arvotyöhön. Oulu: Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus.
Chiappa, R. 2020. Seeking faculty jobs: Exploring the relationship between academic's social class of origin and hiring networks in Chilean universities. Calidad en la Educación 52. https://doi.org/10.31619/caledu.n52.760.
Chydenius, A. 1929. Antti Chydeniuksen valitut kirjoitukset. Porvoo: WSOY.
Erola, J. 2010. Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Gaudeamus.
Eskelinen, N., Erola, J., Karhula, A., Ruggera, L. & Sirniö, O. 2020. Eriarvoisuuden periytyminen. M. Mattila (toim.) Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020: 127–155. Helsinki: Kalevi Sorsa -säätiö.
Falk, A., Kosse, F., Pinger, P., Schildberg-Hörisch, H. & Deckers, T. 2021. Socioeconomic status and inequalities in children’s IQ and economic preferences. The Journal of Political Economy 129(9): 2504–2545. https://doi.org/10.1086/714992.
Hamilakis, Y. 2015. Archaeology and the logic of capital: Pulling the emergency break. International Journal of Historical Archaeology 19: 721–735. https://doi.org/10.1007/s10761-015-0307-4
Härkönen, J. 2010. Sosiaalinen periytyvyys ja sosiaalinen liikkuvuus. J. Erola (toim.) Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa: 51–66. Helsinki: Gaudeamus.
Jarroch, R. 2023. Economic Recession and Non-communicable Diseases: A Population-based Cohort Study from Eastern Finland. Väitöskirja. Terveystieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto.
Julkunen, R. 2001. Suunnanmuutos: 1990-luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa. Tampere: Vastapaino.
Kailaheimo-Lönnqvist, S., Kilpi-Jakonen, E., Niemelä, M. & Prix, I. 2020. Eriarvoisuus koulutuksessa. M. Mattila (toim.) Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020: 93–125. Helsinki: Kalevi Sorsa -säätiö.
Keski-Petäjä, M. & Witting, M. 2016. Vanhempien koulutus vaikuttaa lasten valintoihin. Tieto & trendit: Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit. https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2016/vanhempien-koulutus-vaikuttaa-lasten-valintoihin/?listing=simple (Luettu 14.11.2024)
Kiddey, R. 2017. Homeless Heritage: Collaborative Social Archaeology as Therapeutic Practice. Oxford: Oxford University Press.
Kosunen, T. 2021. Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021: 35. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163235/OKM_2021_35.pdf (Luettu 14.6.2024)
Käyhkö, M. 2020. ”Osaanko mä nyt olla tarpeeks yliopistollinen?”: Työläistaustaiset yliopisto-opettajanaiset ja luokan kokemukset. Sosiologia 57(1): 7–25, 118. https://journal.fi/sosiologia/article/view/124428
Käyhkö, M. 2023. ”Sosiaalista nousua en oo miettiny”. Työläistaustaiset yliopisto-opettajanaiset, yliopistotyö ja eletty luokka. M. Kalalahti, H. Silvennoinen, J. Varjo & M. Vilkman (toim.) Koulutus ja yhteiskuntaluokka: 72–94. Tampere: Tampere University Press. https://doi.org/10.61201/tup.865
Käyhkö, M. 2024. Luokkaretki yliopistossa: oma CV voi tuntua vieraalta. MustRead. https:// www.mustread.fi/artikkelit/luokkaretki-yliopistossa-oma-cv-voi-tuntua-vieraalta/ (Luettu 17.7.2024)
Leighton, M. 2020. Myths of meritocracy, friendship, and fun work: Class and gender in North American academic communities. American Anthropologist 122(3): 444–458. https://doi.org/10.1111/aman.13455
Matila, T., Hyttinen, M. & Ylimaunu, T. 2022. Privileged or dispossessed? Intersectional marginality in a forgotten working-class neighborhood in Finland. World Archaeology 53(3): 502–516. https://doi.org/10.1080/00438243.2022.2035803
Melin, H. 2020. Finland is still a class society. Alusta, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkojulkaisu, https://www.tuni.fi/alustalehti/2020/02/21/finland-is-still-a-class-society/ (Luettu 1.4.2024)
Morgan, A., LaBerge, N., Larremore, D., Galesic, M., Brand, J. E., & Clauset, A. 2021. Socioeconomic roots of academic faculty. SocArXiv Papers - Open archive of the social sciences. https://osf.io/preprints/socarxiv/6wjxc (Luettu 31.12.2023)
Oksanen, H. 2020. Luokkataustan ja yksilöllisten valintojen välimaastossa: Millaisiin tekijöihin opiskeluun liittyvät valinnat ja kokemukset pohjautuvat? Pro gradu -tutkielma, Yhteiskuntapolitiikka, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto.
Palomaa, A., Kanerva, J. & Tuominen, S. 2024. Paavo Näykki on sähkötyöntekijä amiksesta, Helen Mettälä arkeologi yliopistosta: silti heidän töissään tienaa yhtä paljon. YLE 21.2.2024, https://yle.fi/a/74-20075006 (Luettu 14.11.2024)
Ribeiro, A. & Giamakis, C. 2023. On class and elitism in archaeology. Open Archaeology 9(1): 20220309. https://doi.org/10.1515/opar-2022-0309
Räsänen 2023. Danske Bank: Opintotuen lainapainotteisuus lisää opiskelijoiden taloudellista eriarvoisuutta. YLE 21.9.2023. https://yle.fi/a/74-20050877 (Luettu 7.1.2024)
Savage, M. 2015. Social Class in the 21st Century. London: Penguin.
Seitsonen, O. 2021. Archaeologies of Hitler’s Arctic War. Heritage of the Second World War German Military Presence in Finnish Lapland. Routledge: Abingdon.
Seitsonen, O., Matila, T., Hyttinen, M. & Kelloniemi, A. 2024. Contemporary archaeological perspectives on intersectional inequality in a welfare state in twentieth-century Finland. Antiquity 98(398): e12. https://doi.org/10.15184/aqy.2024.10
Shott, M. J. 2005. An unwashed’s knowledge of archaeology: Class and merit in academic placement. S. Muzzatti & V. Samarco (toim.) Reflections from the Wrong Side of the Tracks: Class, Identity, and the Working Class Experience: 221–239. New York: Rowman and Littlefield.
Snellman, L. 2021. Onko herraviha sittenkin kansalaishyve? Etiikka.fi, 23.3.2021. https:// etiikka.fi/onko-herraviha-sittenkin-kansalaishyve/ (Luettu 17.7.2024)
Wurst, L. 2019. Should archaeology have a future? Journal of Contemporary Archaeology 6(1): 168–181. https://doi.org/10.1558/jca.33840
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2024 Tiina ÄikäsHyväksytty 2024-11-25
Julkaistu 2024-11-28
